SONY DSC

Kel onni on se….

Vapaapäivän rentoudessa olen kelannut läpi kulunutta kahta viikkoa ja tullut siihen tulokseen, että olen onnellinen. Olen pitkään koonnut omaa onnen palapeliäni ja huomasin tänään saaneeni siihen sen viimeisen puuttuvan palasen!

Tuo palanen oli työ. Aloin pohtia työtäni. Tunsin syvää onnen tunnetta ja osaksi ihmetystäkin siitä miten mahtava duuni minulla onkaan. Mietin sitä miten huikeaa on, kun vastaanotolle astuu vieras ihminen ja yhtäkkiä keskustelujen edetessä huomaan millainen helmi minulla onkaan ”käsissäni”. Tajusin miten ratkaisukeskeisellä ja voimavarojen etsimiseen suuntaavalla työtavalla minulla on etuoikeus tutustua jokaiseen ihmiseen siinä parhaassa mahdollisessa valossa – valossa, jossa jokainen meistä ansaitsee tulla nähdyksi.

Muistan kasvatustieteen opinnoissa törmänneeni termiin ammatillinen rakkaus. Huomasin silloin sen olevan minulle luontainen asia opettajan työssä. Tänään tajusin, että olen löytänyt saman ammatillisen rakkauden myös mentaalivalmentajana ja terapeuttina. Ihan samalla tavalla kuin niiden pienten oppilaiden kanssa, tajusin olevani aikuisista asiakkaistani ihan yhtä ylpeä, innostunut ja onnellinen.

<3 :lla ja kiitollisena siitä, että saan tehdä juuri tätä työtä,

Anu