Istuuko elämänmuutosprojekti arkeesi?

Tammikuun elämänmuutosprojektin toimivuus mitataan ensi kertaa helmikuussa.

Mikä voisi estää sen, ettei toivetta paremmasta kunnosta, jaksamisesta ja vireystilasta tarvitsisi heittää romukoppaan mahdottomana saavuttaa? Omakohtainen kokemukseni on osoittanut sen, että noin kolmen kuukauden välein on hyvä arvioida oma arkensa. Mitä se seuraavien kuukausien ajan pitää sisällään: työn kuormittavuus, lasten harrastukset, päiväkotipakkaamiset, koulun vanhempainyhdistys, mitä se sinun elämässäsi sitten tarkoittaakaan?

Minun kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että mietin säännöllisin väliajoin aikataulutukseni, pyrin arvioimaan miten paljon eri asiat lähitulevaisuudessa vievät ihan konkreettista aikaani ja myös sen miten paljon kuormitun henkisesti.

Esimerkiksi tällä hetkellä oma liikuntaohjelmani on laadittu sillä ajatuksella, että olen aloittanut uudessa työssä joka kuluttaa ajan lisäksi alussa myös henkistä puolta enemmän, myös se on otettu huomioon, etten halua viedä lapsia päiväkodista suoraan lapsiparkkiin loppuillaksi. Ammattitaitoinen PT:ni Jenni Puputti on laatinut minulle ohjelman, jonka voin halutessani tehdä vaikkapa kokonaan kotona ja hiit-tyyppisesti eli aikaakaan ei kulu juuri mitään. Olen muuten hiittaillut vastaanotollakin, jos työpäivän keskelle on jäänyt rakoja.

Ohjelmaan sisällytettiin myös hiitille vaihtoehtoinen salitreeni, eli kun aikaa on enemmän esim. viikonloppuisin voin tehdä treenin pitkän kaavan mukaan. Toimii! Ja tuntuu hyvältä!

Liikkumisen riemu säilyy, kun sille on edelleen mahdollisuus. Liikunnan pitää antaa enemmän kuin ottaa.

Anna elämänmuutokselle ihan oikeasti mahdollisuus. Älä pidä mitään kiveen kirjoitettuna, vaan muokkaa projektiasi arkeesi sopivaksi. Jotta homma toimii sen on istuttava arkeesi. Oikeasti.

Tsemppiä meille kaikille arkemme kanssa!

Keväisin ajatuksin Anu