Työelämässä on jo vakiintunut tapa tehdä väliarviointeja: ollaanko kulkemassa oikeaan suuntaan. Oletko koskaan ajatellut, että oma yksityiselämäsi on ihan yhtä arvokas arvioinnin kohde?

Miltä tuntuisi muutaman kerran vuodessa pysähtyä hetkeksi ja laittaa oma elämä suurennuslasin alle:

2. Parisuhde, missä mennään? Mihin olen tyytyväinen? Missä mättää? Mitä voin itse tehdä, jotta tilanne muuttuu paremmaksi? Mitä voin itse tehdä, jotta hyvä tilanne pysyy hyvänä tai jopa paranee?
3. Ystävyyssuhteet, missä mennään? Tapaanko ystäviäni? Mihin olen tyytyväinen? Missä mättää? Mitä voin itse tehdä, jotta tilanne muuttuu paremmaksi? Mitä voin itse tehdä, jotta hyvä tilanne pysyy tai jopa paranee?
4. Työ, missä mennään? Mitä työn pitää tarjota minulle? Rahallinen korvaus? Vai sekä taloudellinen että henkinen anti? Vai painotatko enemmän sitä, että työstä pitää nauttia, jotta se edistää myös henkistä hyvinvointia? Mihin olen tyytyväinen? Missä mättää? Mitä voin itse tehdä, jotta tilanne muuttuu paremmaksi? Mitä voin itse tehdä, jotta hyvä tilanne pysyy tai jopa paranee?
5. Vapaa-aika, harrastukset? Onko minulla vapaa-aikaa tarpeeksi? Saanko vapaa-ajastani lisää virtaa? Toimiiko vapaa-aikani rentouttavana palautumisena? Mihin olen tyytyväinen? Missä mättää? Mitä voin itse tehdä, jotta tilanne muuttuu paremmaksi? Mitä voin itse tehdä, jotta hyvä tilanne pysyy tai jopa paranee?
6. Fyysinen hyvinvointi? Missä mennään? Jaksanko kantaa kauppakassit? Entä kävellä portaat? Olenko tyytyväinen painooni? Mihin olen tyytyväinen? Missä mättää? Mitä voin itse tehdä, jotta tilanne muuttuu paremmaksi? Mitä voin itse tehdä, jotta hyvä tilanne pysyy tai jopa paranee?

Voisiko tässä olla sinulle väline, jolla välttää tilanne, jossa

• yhtenä aamuna herää ja huomaa, että  ”me on kasvettu erilleen”?
• ei tiedä mitä ystävälle oikeasti kuuluu?
• palaa loppuun työelämässä? Tai turhautuu?
• ei saa vapaa-ajasta muuta kuin lisää stressiä?
• huomaa yhtäkkiä, että rappusten valitseminen hissin sijasta on mahdoton tehtävä?