Olet mitä syöt – meille kaikille tuttu sanonta, jonka avulla meitä on herätelty tekemään ruokavaliomuutoksia niin TV:ssä kuin lehtien palstoillakin. Sanonta kuitenkin pitää vain osittain paikkansa. Syödystä ruuasta saamme toki tarvitsemiamme hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä energiaa. Kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia tavoitellessamme listaa pitää pelkän syömisen lisäksi vielä jatkaa:

Olet mitä sulatat. Vaikka söisit kuinka terveellisesti, mutta et malta pureksia ruokaasi riittävän hyvin, ongelmia saattaa olla tiedossa. Vain hienoksi pureskeltu ruoka sulaa ja imeytyy kunnolla, suuret ruokapalat kulkeutuvat suolen läpi usein sulamatta. Lisäksi kunnollinen pureskelu lisää syljeneritystä ja parantaa näin ruoansulatusta. Pureskelun lisäksi myös mahalaukun tilalla on suuri merkitys: esim. onko riittävästi suolahappoa pilkkomaan proteiineja? Samoin haiman entsyymierityksellä: onko entsyymejä riittävästi pilkkomaan hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja imeytyvään muotoon?

Närästys lienee lähes jokaiselle tuttu vaiva.Useimmille tuttu satunnaisena ohimenevänä vaivana, mutta valitettavan monelle myös jatkuvana, lähes päivittäisenä piinana. Perinteisesti närästys on liitetty mahan liikahappoisuuteen, johon apua haetaan happosalpaajista. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen, sillä närästyksen taustalla saattaa olla myös hapoton maha. Huonosti ja hitaasti sulava ruoka voi aiheuttaa myös närästyksen tunnetta. Happosalpaajista saa toki hetkellisen helpotuksen, mutta pitkään käytettynä ne voivat pahentaa ongelmaa entisestään, jos maha on hapoton.

Olet mitä ruoasta imeytät. Ravinteiden imeytyminen tapahtuu pääasiassa ohutsuolessa. Ohutsuolen limakalvon ja suolinukan kunto on ratkaisevassa asemassa, jotta hyvä ja normaali ravinteiden imeytyminen voi tapahtua. Paksusuolen bakteeritasapainolla on myös suuri merkitys, huono tasapaino estää imeytymistä. Osa mineraaleista, mm. magnesium, imeytyy vielä paksusuolessa.

Olet mitä suolistobakteerisi valmistavat. On arvioitu, että normaali suolistofloora koostuu noin 500 mikrobilajista. Aikuisilla mikrobimassa painaa noin 1-1,5 kg, ja mikrobeja on noin 10 kertaa enemmän kuin ihmisessä on soluja. Suolistobakteerit tuottavat mm. vitamiineja, kuten K-vitamiinia, sekä tiettyjä happoja. Lisäksi noin 70 prosenttia vastustuskyvystämme majailee suolistossa. Eri mikrobit elävät suolistossa samanaikaisesti tasapainossa toistensa kanssa kilpaillen ravinnosta ja elintilasta. Kun tämä tasapaino häiriintyy esim. sairauden, antibioottikuurin, ruokailutottumusten muutoksen tai stressin vuoksi, saavat haitalliset bakteerit mahdollisuuden lisääntyä ja aiheuttaa sairauksia. Poikkeava bakteerikasvusto voi tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä ja toksiineja, jotka kuormittavat mm. maksaa, aivoja ja koko kehoa. Turhaan ei sanota, että suolisto on toiset aivot: tutkimusten mukaan noin 90 prosenttia kehon serotoniinista tuotetaan suolistossa.

Olet mitä erität – ja mitä et… Suolen säännöllinen, päivittäinen toiminta on tärkeää. Ummetus on monien terveydellisten ongelmien taustalla. Tärkeää on hyvä maksan kunto ja sen kyky muuntaa rasvaliukoiset aineet ja myrkyt vesiliukoisiksi, niin että ne pystytään erittämään pois kehon kautta. Myös munuaisten kunnolla on suuri merkitys kehoa kuormittavien aineiden poistumisen kannalta. Riittävän tehokasta hengitystä ja hikoilua tarvitaan, jotta elimistöstä poistuu kuona-aineita. Hikoilla voi liikunnan avulla, mutta myös saunassa rentoutuen.

Terveellisellä, mahaa ja suolistoa hellivällä ruoalla pystytään vaikuttamaan suotuisasti kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin. Toisinaan pelkkä ruokavalio riittää. Toisinaan tarvitaan tehostetumpia toimenpiteitä hyvän ruokavalion lisäksi, kuten lisänä nautittavia entsyymejä, kuitua, probiootteja tai vitamiineja.